Koirat haukkuvat. Se on niille lajityypillistä
käytöstä, ja vinkumisen ja ulvomisen ohella
ainoa tapa kommunikoida ääneen. Niilläkin
roduilla, joita ”mainostetaan” haukkumattomina
(esim. Basenji ja schipperke), on jokin
haukkumista vastaava tapa äännellä. Koirilla on
erilaisia syitä haukkua ja erilaisia haukkuja
erilaisiin tarkoituksiin.
Joillekin koirille haukkuminen on
rodunomaisempaa kuin toisille. Koiran
alkuperäinen käyttötarkoitus vaikuttaa
haukkukerkkyyteen. Esimerkiksi haukulla
ilmaisevat metsästyskoirat kuten
suomenpystykorva haukkuvat lähes väistämättä
herkästi ja runsaasti, sillä ne on jalostettu
ilmaisemaan haukulla. Haukkuherkkyys on syytä
ottaa huomioon ennen koiran hankintaa.
Tutkimusten mukaan urokset ja nartut
näyttäisivät haukkuvan keskimäärin yhtä paljon.
Omien (ja perheenjäsenten) hermojen ja kuulon
lisäksi on hyvä muistaa myös naapurit. Harva
ihminen pitää koiran haukkua lähtökohtaisesti
sietämättömänä, mutta ihmisten elämäntilanteet
vaihtelevat, ja jokaisella tulisi olla
mahdollisuus edes jonkinlaiseen lepoon ja
rauhaan kotonaan – naapureista huolimatta.
Joissain tapauksissa koiran haukku saattaa
herättää naapureissa ärsyyntymisen lisäksi
huolta koiran hyvinvoinnista.
Kaikki haukkuminen ei ole samanlaista. Koiransa
tunteva omistaja oppii nopeasti päättelemään,
mitä millainenkin haukku tarkoittaa. Haukkuja on
lukuisia erilaisia, esimerkiksi:
1) Hälytys/varoitus: Joku on saapunut koiran
reviirille.
(Todellinen varoitushaukku on yleensä matalaa,
korkea hälytyshaukku merkitsee lähinnä
tervehdystä.)
2) Huomionhaku: Koira oppii yleensä nopeasti
kerjäämään omistajansa tai muiden ihmisten
huomiota haukkumalla.
3) Innostus, leikki: Innostunut koira haukkuu.
Haukku on myös usein osa leikkiä.
4) Tervehtiminen ja itsestään ilmoittaminen:
Koira haukkuu tervehtiäkseen tai ilmoittaakseen
itsestään esimerkiksi naapuruston koirille.
Usein pelkästään toisen koiran haukun kuuleminen
riittää syyksi haukkua (ns. ryhmähaukku tai
ryhmäulvonta. Jos naapurustossa on yksikin
ulvova koira, tapa leviää herkemmin kuin
haukkuminen).
5) Tylsyys: Koira saattaa viihdyttää itseään
ääntelemällä paremman tekemisen puutteessa.
6) Yksinäisyys/pelko: Laumastaan eroon joutunut
ja pelokas koira usein ulisee tai haukkuu.
Eroahdistus on hermorakenteesta johtuva
perinnöllinen ”sairaus”, joka on erotettava
muusta käytöksestä (pitkästyminen, lauman koolle
kutsuminen)
7) Hämennys: Koira saattaa haukua hämmästystään
tai häkeltyessään sijaistoimintona.
Milloin
haukkumisesta tulee ongelma?
Haukkumisen ei välttämättä tarvitse olla
ongelma. Jos omat ja naapureiden korvat
kestävät, voi koiran antaa haukkua. (Käytännössä
tämä tosin lienee mahdollista ainoastaan
haja-asutusalueilla kuten maaseudulla.) Haukku
on koiran tapa ilmaista itseään, eikä se siis
ole lähtökohtaisesti haitallista. Näissäkin
tapauksissa haukkumisen syyt on kuitenkin hyvä
selvittää, viettääkö koira liian yksinäistä ja
virikkeetöntä elämää yksinään tarhassa tai
ketjun päässä.
Koiran haukku voi olla yllättävän kovaa. Paitsi,
että se kuuluu kauas, se voi olla vahingollista
kuulolle. Koiran haukku voi nousta 95 desibeliin
ja on hyvä tiedostaa, että vahingollisen
äänenvoimakkuuden raja kulkee 85 desibelissä.
Pitkäaikainen (yli 8h) altistuminen jo 70
desibelille saattaa aiheuttaa kuulovaurioita.
Jos oma kuulo on suojattu (tai mennyt), on hyvä
pohtia naapureita. Kuten edellä mainittiin,
todennäköisesti vain harva valittaa haukkuvista
eläimistä ilman syytä. Moni ihminen tekee
vuorotyötä tai valvoo esimerkiksi vauvan kanssa
ja haluaa siksi nukkua päivisin.
Kerrostaloasunnossa tämä voi olla hankalaa,
mikäli seinän takana räksytetään aamusta iltaan.
Mikä pahempaa, koira saattaa haukkua myös öisin,
jolloin suurin osa ihmisistä ainakin haluaisi
nukkua. Jatkuva, häiritsevä meteli voi johtaa
naapurisovun katkeamiseen, varoituksiin ja jopa
häätöön.
Päivästä toiseen haukkuva koira voi herättää
harmistuksen lisäksi huolta. Koiran mielletään
varsin usein haukkuvan, koska sillä on jokin
huonosti. Niinpä jatkuva haukkuminen voi
herättää ajatuksen, että koiraakohdellaan
kaltoin.
Mitä tehdä, kun
koira haukkuu liikaa?
Jos koiran haukkumisesta on tullut ongelma,
ensimmäinen ja tärkein toimenpide on kartoittaa
haukkumisen syy(t). Syitä haukkumiselle voi olla
lukuisia, yleisimpiä ovat:
1) Ylimääräinen energia ja tekemisen puute
2) Varoittaminen, hälyttäminen tai lauman
koollekutsu
3) Eroahdistus
4) Omistajan komentaminen
Kun tiedetään, miksi koira haukkuu, voidaan
ryhtyä muihin toimenpiteisiin. Aluksi on hyvä
käydä eläinlääkärin luona kartoittamassa koiran
yleinen terveydentila esim. rokotuksen
yhteydessä ja ottaa samalla haukkuminen
puheeksi. Energian purkaminen sopivalla
liikunnalla ja ennen kaikkea antamalla koiralle
virikkeitä voi auttaa, mikäli koira haukkuu
tylsistymistään. Tekemisen olisi luonnollisesti
hyvä olla mahdollisimman rodunomaista.
Jos koira haukkuu vain yksin ollessaan, voi
pohtia, olisiko arkea mahdollista järjestää
uudelleen niin, että koira ei joutuisi olemaan
yksin niin paljon. Ainakin pääkaupunkiseudulla
ja suurissa kaupungeissa eri tahot (yksityiset
koirakoulut, 4H-kerho...) ylläpitävät
koirapäiväkoteja ja dogsitter-toimintaa. Myös
sosiaalinen tukiverkosto kuten sukulaiset ja
naapurit on hyvä käydä läpi. Entä jos tien
toisella puolella asuukin eläkeläinen, joka on
jo kauan kaivannut koirakaveria iltapäiviensä
iloksi, mutta joka ei kuitenkaan halua sitoutua
omaan lemmikkiin kokonaisvaltaisesti?
Yllämainittujen keinojen lisäksi haukkumiseen
voidaan puuttua koulutuksella.
Helpoin tapa puuttua ongelmahaukkumiseen on
ennaltaehkäiseminen. Monet pennunomistajat
palkitsevat koiransa metelöintiä tahattomasti
katsomalla tai kehottamalla – huomiota kerjäävä
koira kun saattaa tulkita komentamisenkin
palkkioksi. Haukkuvalle koiralle huutaminen
yleensä vain kiihdyttää sitä. Paras tapa ruokkia
hiljaisuutta on palkata siitä. Kehu siis
koiraasi aina, kun se on hiljaa. Valmiiksi
paljon haukkuva koira voidaan ensin opettaa
haukkumaan käskystä, ja sen jälkeen olemaan
hiljaa käskystä.
Haukkumisen hillitsemisen apuna voidaan käyttää
haukkupantoja. Hyvät ja koiraa
vahingoittamattomat haukkupannat voidaan jakaa
kolmeen ryhmään:
1) sitruunapannat
2) kauko-ohjattavat sitruunapannat
3) ultraäänipannat
Sitruunapanta
Sitruunapanta
suihkauttaa sitruunantuoksuista suihketta
haukkuvan koiran naamalle. Suihke kuluu, joten
pantaan on saatavilla täyttöpakkauksia.
Sitruunapanta on toimiva ja luotettava ja siten
tehokas. Jotkut koirat tosin oppivat haukkumaan
niin, että panta ei laukea. Tällöinkin
haukkumisääni muuttuu kuitenkin matalammaksi ja
siten miellyttävämmäksi kuunnella.
Sitruunapannan huono puoli on, että se saattaa
laueta myös kun viereinen koira haukkuu. Lisäksi
osa koirista ei välitä suihkeesta ollenkaan,
vaan jatkaa haukkumista entiseen malliin.
Kauko-ohjattava sitruunapanta
Kauko-ohjattava sitruunapanta toimii samaan
tapaan kuin tavallinenkin sitruunapanta, mutta
siinä ihminen säätelee kauko-ohjaimella pannan
laukeamista. Hyvää tässä pannassa on se, ettei
se laukeile omia aikojaan. Negatiivista on se,
että haukun ja ihmisen reaktion väliin jäävä
viive saattaa hidastaa oppimista.
Kauko-ohjattavaa pantaa ei tietenkään voi
käyttää silloin, kun koira on yksin.
Ultraäänipanta
Ultraäänipanta lähettää koiran haukkuessa
ihmiskorvalle kuulumatonta korkeaa ja
epämiellyttävää ääntä. Pannan ongelma on, että
ihmisen on vaikea tarkkailla pannan toimivuutta
kun ei itse kuule ultraääntä. Osa pannoista
lähettää ultraääntä tauloamatta koska ovat
viallisia. Panta myös laukeaa
herkästi paitsi haukkumisesta, myös erilaisista
tärähdyksistä ja tömähdyksistä koiran liikkuessa.
|