Pääsivulle

Blogi

Yael & Mirja

Omat koirat

Luonnetesti

Hajuaisti

Haukkuminen

Agility

Toko

Koiratanssi

Harrastukset

Lemmikit

In English


KENNEL AGIDREAMS

Trimmaus Koulutus  Rescue Kasvatus Terveys Sisäsiisteys Palaute

Älä tuo pimeää koiraa / eläinlääkäripäivät 30.10.2008

 

Copyright Mirja Ovitz  

Koirien hermostollinen kehitys / Nina Menna 

Raskausaikana emän silittely tuottaa mukautuvaisempia pentuja (Denenberg et al 1963). Emän korkea stressihormonitaso vaikuttaa pentuihin pysyvästi. Emän merkitys on 3 kertaa suurempi kuin isän (luonne). 

Virikkeettömässä ympäristössä kasvaneet pennut kehittyvät heikommin kuin virikkeellisessä ympäristössä kasvaneet pennut, mikä lienee itsestään selvää. Herkkyyskautena pentuihin vaikuttavat sekä positiiviset että negatiiviset kokemukset. Pennut sosiaalistuvat 3-14 viikon ikäisinä, 14 viikon iästä sukukypsyyteen asti koira on ns. "nuori koira". Herkkyyskauden aikana pennun on pystyttävä luomaan kiintymyssuhteita, sillä se on laumaeläin. 

Kahden viikon ikäisinä pentujen varhainen käsittely tuo stimulaatiota pentujen keskushermostolle, joka mahdollistaa ja edistää suotuisaa kehitystä. Kolmannen elinviikon aikana pennut alkavat oppia asioita. Viiden viikon iässä pennut alkavat tuntea pelkoa uusia asioita kohtaan. Pentujen ollessa 12 viikkoisia sosiaalistuminen vaatii aktiivista kontaktia ja tässä iässä leikkitappelut ovat tärkeässä roolissa pennun kehityksen kannalta. Jos sosiaalistuminen on jäänyt pennulta vähiin, eikä kontakteja ihmisiin ja muihin koiriin ole ollut, on sosiaalistaminen myöhäistä 14 viikon jälkeen. 

Pentu ei tiedä olevansa koira, vaan oppii "koirana" olemisen mm. leikkitappeluiden kautta, joilla on erittäin merkittävä osa pennun sosiaalistumisessa. Leikkitappeluissa opitaan alistuminen ja frustraation sietokyky. Jos kontakteja muihin koiriin (eri kokoisiin ja rotuisiin) ei ole, seurauksena voi olla pelko ja aggressiot muita koiria kohtaan. Tärkeää on, että koirakontaktit ovat turvallisia kontakteja aikuisiin koiriin. Jos ihmiskontaktit puuttuvat, niin koirasta tulee ns. "koiran koira", eikä sillä ole tarvetta ottaa kontaktia ihmisiin. 

Jalostuksen kannalta on tärkeää, että emällä on hyvä luonne ja rento suhtautuminen muihin koiriin / ihmisiin.  

Sosiaalistuminen muihin lajeihin tapahtuu helposti, mutta vaatii jatkuvaa vahvistamista. Sosiaalistuminen ei yleisty automaattisesti kaikkiin toisen lajin yksilöihin, vrt. lapsi, aikuinen mies jne. Tämä pätee myös muihin eläimiin, yleistäminen ei tapahdu automaattisesti. Koiran kyky yleistää riippuu rodusta ja yksilöstä. 

Kontaktien puute johtaa pelkoihin lapsia, parrakkaita miehiä, hattupäisiä ihmisiä jne. kohtaan.

Habitaatio eli oppiminen elottomaan ympäristöön on opittua. Koirien pelkoreaktiot vaihtelevat jähmettymisestä pakoon tai aggressioon. Suljetussa tilassa kasvaneet yksilöt hyökkäävät, ne eivät pakene. Virikkeettömässä ympäristössä kasvaneet pennut (12-16 viikkoa) käyttäytyvät pelokkaasti joutuessaan virikkeelliseen ympäristöön. 

Sisäsiisteys opitaan noin 8,5 viikon iässä, jolloin pentu oppii oikean alustan. Jos mahdollista, koira valitsee paikan mahdollisimman kaukana nukkuma- ja ruokailualustasta. Jos pentu on oppinut tietyn alusta 15 viikon ikään mennessä, siitä on vaikea opettaa pois. 

Puremisen hillitsemisessä emä on paras opettaja, emä lopettaa aina liian rajut leikit. Toisten pentujen valitus hillitsee purevaa pentua. Kontrolli kehittyy 11-15 viikon iässä. 

Koira on henkisesti aikuinen 8 kk:n - 3 vuoden iässä, tämä riippuu paljon rodusta ja yksilöstä.

Löytökoiran kehityshistoria ja genetiikka ovat tuntemattomia. Niillä voi olla käytösongelmia kuten aggressioita, hyperaktiivisuutta, sisäsiisteys ongelmia, pelkoja ja yksinolo-ongelmia. Uuden omistajan on varauduttava tekemään paljon työtä, useimmat eivät ymmärrä mihin ovat ryhtyneet. Ongelmiin olisi kuitenkin puututtava heti ja asiantuntijoiden apua käytettävä ongelmatapauksissa. 

Koirien maahantuonti / Seppo Jokelainen; Tulli  

Koiran tuonti matkustajien mukana EU:n ulkopuolisista maista, asiakkaan tulee aina käyttää punaista linjaa, sillä tulli tarkistaa tunnistemerkinnät ja tuontiasiakirjat (huom. vain tietyt rajanylityspaikat). Vuodesta 2011 eteenpäin mikrosiru on ainoa sallittu tunnistemerkintä (ISO11784 ja ISO11785 standardit), sitä ennen myös tatuointi kelpaa. Rokotus raivotautia vastaan on oltava annettu vähintään 21 vuorokautta ennen maahantuontia sekä heisimatolääkitys on oltava kunnossa. Eläinlääkärintodistus on oltava englanniksi tai ruotsiksi (muun kieliset eivät kelpaa). Lisätietoja saa EVIRAn sivuilta. 

B-liitteen maista tuotaessa on oltava raivotauti vasta-aine tutkimus 30 vuorokautta rokotuksen jälkeen ja vähintään 3 kuukautta ennen tuontia . 

Jos eläimen arvo on yli 175 euroa, koirasta joutuu maksamaan 22% arvonlisäveroa.  

Jos koiran papereissa on mitään epäselvyyksiä vaihtoehtoja on teoriassa kolme:

A) Eläin palautetaan lähtömaahan (lentoyhtiöt eivät ota vastuulleen yksin matkustavaa koiraa + vastaanottaja on oltava tiedossa).

B) Eläin eristetään tuojan kustannuksella karanteeniin (Suomessa ei ole karanteeneja)

C) Eläin lopetetaan  

Tämän vuoden 2008 kymmenen ensimmäisen 10 kuukauden aikana on ollut ongelmatapauksia 28 kpl. Ongelmia on ollut heisimatolääkityksen puuttuminen, rokotus päivämäärät ja sirujen puuttuminen, B-maista tuotaessa vasta-aine määrityksen puuttuminen. Useimmissa tapauksissa eläin on palautettu, mutta lopetukseen on päädytty 2 kertaa. 

Tuoja vastaa aina kaikista kustannuksista.  

Eläintaudit / Miia Jakava-Viljanen; EVIRA tarttuvien tautien erikoislääkäri  

Raivotauti eli Rabies  

Melkein joka vuosi 1-2 raivotautitapausta, vuonna 2007 Suomessa Intiasta tuotu koira ja Belgiassa Marokosta tuotu koira. 

Raivotauti on keskushermostotauti, joka hoitamattomana johtaa aina kuolemaan. Raivotauti leviää puremisen tai raapimisen välityksellä. Raivotaudilla on pitkä itämisaika, muutamasta päivästä muutamaan vuoteen. Yleensä oireet näkyvät muutaman kuukauden päästä, mutta kantaja tartuttaa jo ennen oireita. Oireina ovat rauhattomuus, ärtyvyys, pelkotilat, kuolaaminen ja nielemisvaikeudet. Koira menehtyy parin päivän sisällä, ihminen kulee 10 päivän päästä oireiden alkamisesta. Vuosittain 55 000 ihmistä altistuu raivotautiin ja kuolee, syynä koiran puremat. 

Suomi on virallisesti ollut raivotauti vapaa vuodesta 1991, sen jälkeen meillä on ollut kolme sairastapausta. Vuonna 2003 Virosta tuontiponi, vuonna 2007 Intiasta koiranpentu ja vuonna 2007 Filippiineiltä ihminen.

Muita tauteja on ovat mm. leismarioosi, myyräekinokoosi, koiran punatauti, ehrlichioosi ja sydänmatotauti.  

 Penikkatautia on vuosina 1996-2007 ollut 0-8 tapausta / vuosi ja ne ovat liittyneet tuontikoiriin.  

Hoitavan eläinlääkärin näkökulma / Jukka Marttila; eläinlääkäri Helsinki  

Puhdasrotuisia koiria tuodaan ulkomailta noin kolmen- neljän sadan euron hinnalla, mutta jopa 1800 euron hinnalla. Sekarotuisia tuodaan paljon, ne ovat usein liian aikaisin vierotettuja, sairaita, eikä niillä ole rokotuksia. Tyypillinen on lomamatkalta mukaan tuotu pentu. Suurin osa tuontikoirista on Venäjältä ja Virosta. Rotuina mm. Sharpeita ja Pitbulleja. Suomessa ei ole paljon sekarotuisia koiria tarjolla, sillä täällä on hyvä koirakuri.  

Klinikalle tuodaan jopa kaksi koiraa päivässä laittomasti tuotuja koiria. Maahantuontisäännökset ovat sekavia ja koirilla on paljon väärennettyjä rokotusasiakirjoja. Ihmisten omatunto venyy ja rajakontrolli pettää. Eläinlääkäri tekee aina ilmoituksen läänineläinlääkärille. 

Eläinsuojeluyhdistykset (Viro, Venäjä, Espanja) tuovat Suomeen vammaisia ja kehityshäiriöisiä koiria. Koirilla on tarttuvia tauteja, joka on seurausta puuttuvasta tautituntemuksesta. Tarhoilla on onnettomat olosuhteet. Suomessa eläinlääkärikulut voivat olla erittäin suuret. 

Koiria tuo myös yksityiset henkilöt, laivalla Virosta mm. tavattiin henkilö 10 koiranpennun kanssa matkalla Suomeen. 

Tiivistettynä ongelmana ovat tautiriskit, rokotustietoihin ei voi luottaa ja liian nuorena vieroitetut pennut. Liian varhain vierottaminen aiheuttaa tautiriskiä, jota kuljetuksen aiheuttama stressi lisää. 

Eläintaudit ihmisen kannalta / Eeva Ruotsalainen; HUS infektioepidemiologian yksikkö  

Rabies on virus, joka ihmisillä esiintyy vesikauhuna ja eläimillä raivotautina. Rabies aiheuttaa ihmisille 50 000 kuolemaa vuodessa, 30 000 tapauksista on Intiassa. Rabies ei tartu ihmisestä toiseen . Tartunnan saanut koira voi olla oireettomana 2 viikkoa, jona aikana tartuttaa muita. Ihmisistä tiedetään vain yksi tapaus, jossa tartunnan saanut selvisi hengissä ilman rokotusta ja vasta-ainehoitoa, tartunta tuli lepakosta kirkossa.  

Oireina ovat kaksoiskuvat, kiihtyneisyys, harhaisuus, nielemisvaikeudet ja halvausoireet (ylöspäin nousevat). Noin viikossa seuraa kooma, jonka jälkeen hengityslihashalvauksen aiheuttama kuolema. Rabiekseen ei ole mitään hoitoa, vaan se johtaa aina kuolemaan oireiden alettua. Ainoa hoitokeino on altistuksen jälkeen vasta-ainehoito. 

Ensiapuna vesi + saippua 15 minuutin ajan, sen jälkeen 70% alkoholi. Rokotus + vasta-ainehoito. Rokotussarja on 5 pistosta (285 euroa) ja vasta-aine 1 pistos (381 euroa). Pistokset ovat ilmaisia potilaalle Suomessa.  

Esimerkkitapauksena Marokosta laittomasti tuotu koira Ranskaan (rabies todettiin). Koira aiheutti yli 1000 mahdollista altistumista, 177 rabiekselle altistunutta ihmistä, 1 koira ja 1 kissa lopetettiin.

Leptospiroosi muistuttaa influenssaa, oireina ovat korkea kuume, lihaskivut ja ihottuma, oksentelu, päänsärky, silmien sidekalvon alaiset verenvuodot ja imusolmukkeiden turpoaminen. Sairaus voi johtaa tehohoitoon, tauti antaa immuniteetin. Sairauteen tehoavat antibiootit. Muualla maailmassa rokotetaan, Suomessa rokotetta ei ole saatavilla. 

Epinokokki kuuluu heisimatoihin, kotimaisia tapauksia ei ole ollut 60-luvun jälkeen. Suomessa tartuntoja on ulkomaalaisilla 1-4 kpl / vuodessa. Epinokokki muodostaa kystia (nesterakkuloita) sisäelimiin, myös aivoihin. Alle 5 cm kystat eivät aiheuta oireita, mutta kystat suurenevat vuosien kuluessa. Vain 30% matolääkitys tehoaa, ainoa hoitokeino on kirurginen leikkaus. 

MRSA on bakteeri, joka on vastustuskykyinen antibiooteille, ns. Sairaalabakteeri. MRSA aiheuttaa paiseita, vaikeita keuhkokuumeita sekä luu- ja nivelinfektioita. Tauti todetaan perheenjäsenten toistuvilla paiseongelmilla. Eläimet ovat oireettomia kantajia, mutta silti infektoituneita. Tauti siirtyy koirasta ihmiseen. Tautia hoidetaan antibiooteilla, nenävoiteella (mupirosini) sekä viiden vuorokauden jaksolla johon kuuluu klooriheksiini ihopesu 2 x päivä, vuodevaatteiden pesu 2 x päivä, kaikkien vaatteiden pesu päivittäin, meikit, hammasharjat ja shampoot kaikki uusitaan, kosketuspinnat ja esineet pestään päivittäin. 

Yksilön vapaus ei voi mennä yhteisön etujen edelle.  

Eläintautityö Suomessa / Kirsi Savio; läänineläinlääkäri  

Läänineläinlääkärin työnä on eläintautien vastustaminen. Eläintaudit jaetaan helposti leviäviin (lintuinfluenssa), vaarallisiin (rabies) ja valvottaviin (salmonella). Sairastuneet eläimet lopetetaan. Kaikilla eläinlääkäreillä (yksityisillä ja virkamiehillä) on velvollisuus tehdä epäilyistä ilmoitus EVIRAan, läänineläinlääkärille tai kunnaneläinlääkärille.

Jos kyseessä on eläimestä ihmiseen tarttuva tauti (zoonoosi), ilmoitus tehdään myös terveydenhuoltoon.  

Selvitykseen kuuluu:

Mistä on tuotu

Epidemiologinen selvitys

Kontaktit ihmisiin, eläimiin

Ilmoittamiset

Tiedottaminen

Palautus, karanteeni, lopetus (Suomessa ei ole karanteenia)

Saneeraus  

Case Intia:  

Koiralla oli puutteelliset asiakirjat eli kyseessä oli laiton maahantuonti. Omistaja kyläili tuttavaperheen luona (lapsiperhe + oma koira) ja isäntäväki huolestui tehden ilmoituksen kunnan eläinlääkärille. Kunnan eläinlääkäri määräsi koiran eristettäväksi ja lähti tutkimaan koiraa. Omistaja koirineen oli kuitenkin jo lähtenyt. Kunnan eläinlääkäri teki ilmoituksen EVIRAan. Koira omistajineen vietti seuraavassa paikassa kaksi päivää, koiralla ei omistajan mukaan ollut oireita.  

Koira siirrettiin eristykseen kesämökille odottamaan toimenpiteitä (palautus tai lopetus). Eristyksen aikana koiralla kuumetta ja apatiaa (5 vrk maahantulosta). Lopetus seuraavana päivänä, syy huonokuntoisuus. Lopetettu koira vietiin EVIRAan ja sille tehtiin ruumiin avaus. Koiralla todettiin luukalvon tulehdus, aivokalvon tulehdus, alaleuan murtuma ja koira oli raivotauti positiivinen. Sillä oli ollut runsaasti ihmiskontakteja Suomessa ja yksi eläinkontakti. Se ei ollut purrut, koska sen alaleuka oli murtunut. 

Vuosina 2004-2005 Virossa yli 500 eläintartuntaa, Valkovenäjällä tutkituista eläimistä vuonna 2003 yli 95% tartunta. 

Puutteelliset asiakirjat johtavat palautukseen tai lopetukseen, karanteenia ei ole.  

Käytännössä usein koirat (kissat) tuodaan eläinlääkärille, joka tekee ilmoituksen eteenpäin. Ongelma eläinlääkärille, miten kommunikoida asiakkaalle:"Ihan kiva koira, tapetaan pois". 

Etelä-Suomen läänissä lopetettu paljon eläimiä, miksi toiminta jatkuu ja laajenee?  

Miksi? Tietämättömyys, hyväsydämisyys (osa älyää soittaa ja kysyä maahantuonti määräykset), raha.

Miten tietoa saisi eteenpäin? Jos tuo / ostaa koiran, kannustaa vain toimintaan. Parasta olisi toimia paikan päällä lähtömaassa, steriloinnit ja kastroinnit. Pitäisikö rescue-toiminta lopettaa? Espanjassa ei ole rabiesta, mutta koiria ei pitäisi tuoda riskien vuoksi. Koirat lähtevät usein Suomessa kiertoon käytösongelmien vuoksi. 

Ammattimainen toiminta pitäisi estää lääninhallituksen ja eläinsuojelutarkistusten toimesta. Poliisille pitäisi tehdä tutkintapyyntöjä. Pentutehtailun sanktiot kohdistuvat väärään ihmiseen eli pennun ostajaan. Ilmoituksia pitäisi tehdä enemmän.