Sisäsiisteys tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että koira ei tee
tarpeitaan sisälle vaan ulos. Kun pentu tulee uuteen kotiin, oletuksena
on, että se melko pian oppii sisäsiistiksi ja tekee tarpeensa ulos
aamu-, päivä- ja iltakäytön yhteydessä. Yleensä näin tapahtuukin ja
kaikki ovat tyytyväisiä.
Sisäsiisteys ei kuitenkaan aina ole niin yksinkertaista kuin miten
siihen suhtaudutaan. Poikakoirat voivat merkkailla sisälle ja pentu
jatkaa sisälle pissailua vielä lähes aikuisenakin. Useiden kääpiörotujen
koirat eivät tule sisäsiisteiksi hyvistä yrityksistä huolimatta. Kun oma
koira ei tule sisäsiistiksi, on omistajan ensimmäinen tunne syyllisyys,
mitä olen tehnyt väärin? Neuvoja tulee vaikka kuinka paljon, mutta hyvää
tarkoittavista neuvoista ei usein ole apua, kun ongelma on todellinen.
Kun koira pissaa sisälle, parketti on pilalla ja virtsaa voi valua
lattialistojen alle. Kiusallisinta on, kun koira pissaa sängyille ja
matoille, joiden pesu on erittäin hankalaa.
Milloin sisäsiisteys on ongelma? Se on ongelma silloin kun perhe
kokee sen ongelmaksi. On hyvä huomata, että koiralle sisäsiisteyden
puute ei ole ongelma, vaan tapa käyttäytyä.
Jos koira on opetettu hiekkalaatikolle kuten kissat tai käyttämään
kylpyhuonetta, silloin sisälle tarpeiden tekeminen ei ole ongelma. Jos
koira tekee toistuvasti tarpeensa sisälle sopimattomiin paikkoihin, se
yleensä on ongelma.
Sairas?
Onko koira sairas? Sillä voi olla virtsatietulehdus, joka vaatii hoitoa.
Sillä voi myös olla virtsateiden epämuodostumia, jotka aiheuttavat
virtsan karkailua. Vanhalla koiralla voi olla dementiaa, joka aiheuttaa
sisälle virtsaamista. Eläinlääkäri voi pois sulkea sairauden
mahdollisuuden.
Huonosti koulutettu?
Koiran koulutus ei aina ole helppoa. Kuinka koirat oppivat kaiken, mitä
niille halutaan opettaa, on jo sinällään pieni ihme. Mistä koira tietää,
että ulos pissaaminen on hyvä asia, sisälle pissaaminen huono asia?
Ulkona on talvella kylmää, pimeää ja pelottavaa. Omistajakin seisoo
vieressä hytisten kireän näköisenä... Sisällä nurkassa on lämmintä ja
turvallista, eikä omistajakaan tuijota tiukasti vieressä.
Perinteiset keinot:
1) Koira viedään ulos useamman kerran päivässä, ruoan jälkeen, koiran
herättyä ja koira ollessa levottoman näköinen. Kun koira pissaa / kakkaa
ulos, sitä kehutaan ja se palkataan namilla. Koiraa voidaan opettaa
pissaamaan / kakkaamaan käskystä (helppoa) yhdistämällä pissaamiseen
kehotus "tee pissat", juuri kun koira nostaa jalkaa / kyykistyy. Jos
koira pissaa / kakkaa sisälle, siihen ei kiinnitetä mitään huomiota.
Menetelmää kutsutaan positiiviseksi vahvistamiseksi, oikeasta teosta saa
palkkion, väärästä ei mitään. (Huom. rankaisu ei auta, sillä koira ei
ymmärrä mistä rankaistaan, paitsi tietysti siitä, että koira pissaa
omistajan läheisyydessä, jolloin koira ei uskalla pissata ulkonakaan
omistajan läheisyydessä).
2) Koiralla pidetään sisällä housuja jalassa eli käytännössä vaippaa.
Menetelmä on helppo ja varma, ei pissoja lattialla. Koiran vatsa on
pissassa ja voi haista, mutta nykyisin vaipat ovat melko imukykyisiä ja
hajunpitäviä. Suosittelen erityisesti pienikokoisille nartuille ja
merkkaaville uroksille.
3) Koira suljetaan pienempään tilaan. Koira ei yleensä likaa
nukkumatilaansa eikä ruokakupin lähistöä. Jos koira on pienemmässä
tilassa, se todennäköisemmin pidättää kuin sotkee nukkuma /
ruokailutilansa. Menetelmän etuna on, että silloin se ei pääse
pissaamaan sänkyjä / mattoja, vaikka sotkisikin oman alueensa.
4) Kun omistaja on kotona, koira kulkee hihnassa hänen kanssaan. Kun
koira ei pääse livahtamaan toiseen huoneeseen pissalle, on yleensä
helppo huomata koiran levottomuus / läähätys ja viedä se heti ulos, kun
sillä on hätä. Yleensä viikon seuranta auttaa ja koira oppii uudet
tavat.
Pentu, nuori koira, miksi koirani ei opi sisäsiistiksi?
Kun uusi pentu tulee kotiin, uusi perhe on varautunut ajatukseen,
että pennulle sattuu varmasti vahinkoja. Mitä pienempi rotu on kyseessä,
sitä pienempiä ovat vahingotkin. Chihuahuan pentu pissaa vähemmän kuin
tanskandogin pentu. Kun pissamäärä on ruokalusikallinen, siihen ehkä
myös suhtaudutaan suvaitsevammin kuin litraan virtsaa lattialla.
Pienillä koirilla on useammin sisäsiisteyteen liittyviä ongelmia kuin
isoilla koiraroduilla. Syynä voi osittain olla pienempi ongelma koiran
ollessa pentu. Usein ongelmaan havahdutaan, kun koira on vuoden vanha,
eikä vieläkään ole sisäsiisti. On vaikea sanoa, kuinka paljon vaikutusta
on virtsarakon koolla pidätyskykyyn. Jos rakko on hyvin pieni, voi olla,
että koira pystyy pidättämään kuusi - seitsemän tuntia, mutta ei
kahdeksaa - yhdeksää tuntia. Töissä on kuitenkin oltava kahdeksan tuntia
+ työmatkat, joten voi olla, että koira ei yksinkertaisesti pysty
pidättämään niin pitkää aikaa. Sama pätee yöhön, jos koira käytetään
illalla yhdeksältä ja seuraavan kerran aamulla vasta seitsemältä.
Pienen koiran voi opettaa joko kissan hiekkalaatikolle tai kylpyhuoneen
kaakelilattialle, josta pissat voi suihkuttaa viemäriin. Hiekkalaatikon
ongelmana on hiekka, joka lentää ympäriinsä koiran potkiessa
pissattuaan.
Isoilla koirilla ongelma on todellinen ja huomattavasti vakavampi.
Virtsamäärät ovat niin suuria, että ne valuvat helposti lattialistojen
alle ja sieltä talon rakenteisiin. Jos koira ei ole oppinut pidättämään
ja / tai tekemään tarpeitaan ulos, ovat hyvät neuvot tarpeen. Ei ole
harvinaista, että vielä kahdeksan kuukautisella koiralla on
sisäsiisteysongelmia.
Lähtökohdat :
1) Koiran terveyden varmistaminen (virtsatietulehdus, rakenteelliset
viat, ym viat, joille koira ei itse voi mitään).
2) Ulkoiluajat (kesto ja väli) tarkistetaan. Milloin koira yleensä
viedään ulos? Kello 7, 17 ja 21 -> 10 tuntia, 4 tuntia ja 10 tuntia,
missä välissä koira yleensä pissaa sisälle? Onko kymmenen tuntia liian
pitkä aika, jotta koira jaksaa pidättää? On hyvä pitää
kastelupäiväkirjaa viikon
ajan, jotta ongelman laajuus ja luonne selviää.
3) Ulkoilun suhde ruokailuun. Syökö koira ennen vai jälkeen ulkoilun?
Pennuilla on usein aamulla aivan hirveä pissahätä, mutta kakkahätä vasta
ruoan jälkeen. Ne eivät pysty pidättämään pissaa aamuruoan yli, vaan
pentu on juoksutettava heti koiran herättyä ulos, pienet pennut sylissä
ulos asti.
Sisäsiisteyden opettaminen
Koulutus kestää viikosta kahteen viikkoon. Tärkeintä on saada koira
ymmärtämään, mitä siltä halutaan. Ihmiset inhimillistävät koiran
helposti, mutta koira ei ole ihminen. Sisäsiisteyskoulutuksessa yleensä
ongelma helpottaa kolmantena tai neljäntenä päivänä, kun koira ymmärtää,
mitä siltä halutaan.
Tavoitteena on koira, joka osaa pyytää tarvittaessa ulos eli
ymmärtää, että sisälle tarpeiden tekeminen ei ole toivottua. Omistajan
tulee kuitenkin muistaa reilu peli. Jos koiraa ei viedä ulos, kun sen
pidätyskyky on äärimmillään, ei koiralta voida vaatia sisäsiisteyttä.
Täysinäinen virtsarakko tuntuu kipuna. Tunnen tapauksia, joissa lapsilla
on vastuu koiran käyttämisestä ulkona koulusta tultua. Eräs
tiibetinspanieli oli yllättäen alkanut pissaamaan sisään, vaikka lapsi
vakuutti käyttäneensä sen ulkona. Sain totuuden selville pyytämällä
äitiä jättämään aamulla hihnan tiettyyn asentoon naulakkoon ja yllätys
yllätys hihna oli täysin samassa asennossa äidin tullessa töistä kotiin.
Ongelmana ei siis ollut koiran pidätyskyvyttömyys tai haluttomuus, vaan
lapsen erittäin vakuuttava valehtelu.
Koiran tulisi osata tehdä tarpeensa käskystä. Kun koira viedään ulos,
on hyvä yhdistää tarpeiden tekoon käsky. Kun koira kyykistyy / nostaa
jalkaansa, sille annetaan käsky ja kun koira on tehnyt tarpeensa, sitä
palkitaan. Aluksi namilla ja kehulla, kun toiminta on varmaa, kehu
riittää. Lenkkeily ja tarpeiden teko on kaksi eri asiaa. On hyvä opettaa
koira tekemään tarpeensa käskystä ennenkuin lähdetään lenkille. Kakat on
helppo ottaa pussiin ja laittaa roskiin. Lenkillä koira toki saa nuuskia
ja merkkailla, mutta varsinaiselle lenkille lähdetään vasta, kun tarpeet
on tehty. Tästä on iso apu, kun lähdetään autolla eläinlääkärille tai
pidemmälle ajomatkalle, koira tekee tarpeensa reippaasti, sillä se
tietää, että sitä seuraa jotain kivaa (lenkki, automatka mökille, jne).
Se myös auttaa, jos on kiire aamulla. Tarpeiden teosta tulee
positiivinen tapahtuma, johon liittyy omistajan käsky ja kiitos.
Vastakohtana kärsimätön omistaja, joka liikehtii levottomasti ja
tuijottaa koiraa käskevän toiveikkaasti, jotta koira älyäisi tehdä
tarpeensa eikä vain kuljeskelisi ja nuuskisi.
Mistä tietää, että koira haluaa tehdä tarpeensa? Koira yleensä
kävelee levottomasti, se voi kiertää kehää. Koira voi läähättää tai
vinkua, mutta silloin sillä on jo tuskallinen olo. Sisätiloissa koira
voi herättyään nousta ylös ja mennä vaivihkaa sivummalle, sohvan taakse
tai toiseen huoneeseen. Koira harvoin tekee tarpeitaan paikkaan missä on
juuri nukkunut tai omistajansa eteen. Siinä mielessä ulkona tarpeiden
teko on koiralle luonnotonta, että se joutuu tekemään tarpeensa ihmisen
edessä, ihmisen katsoessa sitä. Koirien merkkikielessä tuijottaminen on
uhkaava ele, kun taas ihminen yleensä seuraa koiraa tarkkaavaisesti
katseellaan, koska koira tekee tarpeensa.
Vaipat / poikahousut
Narttukoiralla voi käyttää lasten vaippoja (vrt. juoksuhousut), 4-5
kiloiselle koiralle opii esim. 3-6 kiloisen lapsen vaippa, johon
leikataan reikä hännän kohdalle (ei teippipuolelle).
Poikakoirille, jotka nostavat jalkaa sisätiloissa, voidaan laittaa
ns. poikahousut, jossa vyö pitelee vaippaa paikoillaan. Housuja voi
tilata kauttamme info@ovitz.net,
hinta 10 euroa + postikulut (3 euroa) .
Meillä on vain yhtä kokoa, joka sopii toy/kääpiövillakoiralle.
Vyön mitta on 40 cm, sisälle pitäisi mahtua vaippa eli sopii koiralle,
jonka vyötärö on 24-31 cm.
Hälytyslaite
Lasten yökastelun apuna on käytetty jo pitkään hälytyslaitetta, joka
sopii myös koiran sisäsiisteys ongelmiin. Hälytyslaite kiinnitetaan koiran housuihin ja kun koira pissaa, se
hälyttää. Äänen seurauksena koiran virtsasuihku katkeaa ja omistaja voi
viedä koiran ulos tarpeilleen. Se perustuu ehdolliseen oppimiseen, jonka
tarkoitus on nopeuttaa luonnollista oppimista. Sisälle pissaamiseen
pystytään puuttumaan ilman, että koira alkaa pelätä omistajan
läheisyydessä pissaamista, kuten usein tapahtuu, jos koiralle suututaan
vahingoista. Tällä menetelmällä koira oppii, että ulos on mukavampi
pissata. Laitetta ei voi jättää koiralle, kun se jää yksin kotiin, mutta
omistajan on mahdollista puuttua käytökseen välittömästi kotona
ollessaan.
Laiteen tehokkuus perustuu ehdolliseen oppimiseen, jossa
käyttäytymiseen voidaan puuttua juuri silloin kun ei-toivottua käytöstä
(sisälle pissaaminen / merkkailu) esiintyy ja opastaa koira haluttuun
toimintatapaan (ulos pissaamiseen, makupalat). Koira ei ymmärrä, mitä se
on tehnyt väärin tai mitä sen halutaan tekevän, jos käytökseen ei
pystytä puuttumaan juuri silloin kun haluttu käyttäytyminen tapahtuu.
Jos koira on jo ehtinyt pissata lattialle, vahinko on jo tapahtunut eikä
koira osaa yhdistää omistajan harmistumista pissaamiseen itsessään. Kun
rakko on jo tyhjä, on myös myöhäistä viedä koira ulos pissalle, jolloin
ei myöskään päästä palkkaamaan oikeasta halutusta käytöksestä.
Menetelmään voi halutessaan yhdistää naksutinkoulutuksen.
Laite koostuu keltaisesta hälyttimestä, joka kiinnitetään esim.
nartun juoksuhousuihin tarranauhalla ja housuihin laitettavasta
vaipasta, josta menee johto hälyttimeen.
|